Pirkanmaa-Tukholma-Kiel-Colmar-Sete-Barcelona-Tarragona-L’Ampolla-Rabos-Macone-Osnabruck-Skåne-Tukholma-Pirkanmaa
Neljä viikkoa Eurooppaa takana. Maut, tuoksut, ihmiset, paikat, tunnelma edelleen mielessä. Tämän haluan kokea uudelleen. Elämä on lyhyt ja oikukas. Jos pääsee kokemaan tällaista ja vielä useamman kerran, on todellakin onnekas. Lähde matkalle – autolla, lentäen, junalla, juosten, mutta mene.
Kun pääsee Tukholmasta etelään ja loppuu nastarengaspelleily, tiet muuttuvat eurooppalaisen sileiksi, eikä voi muuta kuin hymyillä. Iskä ei valittanut kertaakaan teistä, näin on. Ja rankataanpa tiet: Ranska ykkönen, aivan mielettömiä baanoja vedellä 135km/t autopilotilla. Ei stressiä, ei melua, ei tärinää. Kuski vain tarkkailee menoa. Espanja hyvänä kakkosena, yleensä 120km/t, ajoittain tie kaipaisi korjausta. Ja kolmantena Saksa, ”paska maa”. Tämä siksi, että tällä matkalla ohitettiin kaksi kolaria, 20 tietyötä, ruuhkaiset liittymät, sekoilevat rekkakuskit ja 200:a ajavat ”mersumiehet”. Tästä maasta on hyvä vain päästä äkkiä ohi. Ruotsi nelosena, alkaa soratiemäisyys vaivata Skånesta pohjoiseen. Tanska on sellainen läpihuutojuttu, ja kohtahan siellä ei poiketa enää ollenkaan.
Mietin jo ennen matkaa, mikä olisi oikea tapa edetä läpi Euroopan ja tulin siihen tulokseen, että menen pelkällä Teslan Supercharger-verkostolla ladaten. Ei tarvinnut katua. Hinnat kohdallaan. 30 eurosentin paikkeilla hinnat ja latausnopeudet 147-255 kW lähes aina. Odotusaikaa ei ollut yhdelläkään Superchargerilla ja latausnopeudet sitä luokkaa, että tauoilla tuli jopa kiire siirtää auto pois.
Auton navigaattoriin luotettiin lähes aina. Muutaman kerran auto ehdotti seuraavaa latausta 150 km päähän, vaikka akussa oli 350 km:n matkalle elektroneja. Klikkasin vain seuraavaa laturia reitiltä ja navigaattori laski uuden reitin ja poisti vanhat latauspaikat. Navigaattorin tarkkuus oli uskomaton. Paria prosenttia enempää ei matkan päässä akun varaus poikennut. Eroa tuli vain, jos nopeus oli selvästi eri kuin nopeusrajoitukset. Matkaa tehtiin 200 – 300 km pätkissä silloin, kun pätkiä oli useampi päivässä.
Ja tietysti kun Saksan moottoritiellä kun ajaa, pitää kokeilla ”rajojaan”. Auto täynnä tavaraa ja kaksi ihmistä, siis todella täynnä tavaraa (tuliaisia), silti pieni painallus nopeuspolkimeen tuotti 200 km/t nopeuden, ei mun juttu, mutta sen tehtyäni voin kirjoittaa siitä lauseen.
Monissa majoituspaikoissa oli mahdollisuus 8 ampeerin lataukseen ja useimmiten niistä ei veloitettu mitään. Pari paikkaa tarjosi oikeaa type 2 -laturia ja hinnat olivat kohtuullisia, joko 10 euroa yö tai 30 eurosenttiä kWh. Superchargerit pyörivät 5-6 euron paikkeilla per 100 km. Molemmat pitkän yöpymisen paikat eivät veloittaneet mitään 8 ampeerin latauksesta, Tarragonassa (1 viikko) ja Rabosissa (1 viikko).
Ranskassa kannattaa muistaa, että sukossa pitää olla tapin kohdalla reikä. Onneksi tuo mukana ollut keltainen jatkojohto oli varustettu sellaisella.
Tesla appia selailtuani laskin karkean arvion, että 9000 km:n matkallamme lataukset maksoivat 300 euroa ja sähköä kului 1600 kWh.
Ajopäivien majoituspaikat valittiin neljän kriteerin mukaan. Hinta niin lähellä 50 euroa kuin mahdollista, jonkinlainen lataus pitää olla, suko tai type 2, ilmastointilaite, että nukkuu hyvin ja oma parkkipaikka eli ei kadun varteen. Kiitos tästä projektista kuuluu vaimolle, kympin suoritus.
Sähköautoilu ei oikeastaan tunnu enää mitenkään erityiseltä, se ei matkaa mitenkään huononna tai vaikeuta. Model 3 toimi moitteetta, aina täydet lataustehot aina 255 kW asti, ei koskaan vähentänyt moottoritehoa, vaikka matkapäivä oli esimerkiksi Ranskassa 800 km, matkanopeus 135 km/t ja lataustauot 250 -300 km:n välein. Tauolla aina ilmastointi päällä, vaikka söimme joskus ravintolassa, lämpötilan ollessa 36 astetta.
Kun sitten pääsi perille, niin huh! Vaikkakin koko matka suunniteltiin seikkailuksi ja jopa matkan aikana ehdimme nähdä kaikenlaista, oli lopulta mahtavaa nauttia pidempään auringosta, uimisesta, nähtävyyksistä ja tietysti minun lempparistani, paljon kalaa ja äyriäisiä.
Matkalla aina sattuu ja tapahtuu. Yksi kaikkein parhaimmista yllätyksistä oli saapua Maconeen ja havaita, että pitkän päivän päätteeksi Ranskan kaunein kylä Chateauneuf on aivan vieressä ja linna kaupan päälle. Ruoka kylässä oli ranskalaisen hyvää ja kohtuuhintaista, 17 euroa.
Sitten on niitä ainaisia ihmetyksen aiheita. Kuten Espanjan 3G- ja 4G-yhteydet, toisinaan toimii, toisinaan ei. Harmitustahan siitä tuli vain pätkivänä Apple Musicina. Navigointi toimii ilmankin. Tässä vinkki Espanjaan: laita auto majapaikan wifiin ja navigointi päälle, vasta sitten liikkeelle.
Kauhun hetkiä pari, muutama pappaa säätää autossa jotain ja eivät pysy kaistalla. Autopilotti, kuski ja pelkääjä vieressä pelastivat kolhulta. Espanjassa on jyrkkiä ramppeja joka paikkaan, kraah.
Camping mode tuli testattua 8-ampeerin johdon päässä, lataustakin kertyi silti. 10 cm /100 cm Vango patja oli miellyttävä.
L’Ampollan majoituspaikan talli tuli hyvään käyttöön, kun joka päivä lämpötila oli 30 astetta ja aurinko paistoi suoraan päältä. 8-ampeerin taktiikka pelasi hienosti koko viikon. L’Ampollasta lisää vaimoni blogissa.
Matkalla tuli nähtyä niin paljon hienoja asioita, että jo paluumatkan keskusteluissa oli uuden matkan suunnittelua. Ranska, koukkaus Espanjan kautta ja Italiaan.
Tämän kirjoituksen omistan lapsuudenajan parhaalle ystävälleni Juhalle, joka poistui keskuudestamme vuoden 2023 alussa.
Sähköllä liikkeelle 
Mielenkiintoista.